Historiaa kunnioittava tilamuutostyö
Niin rakennuttaja kuin käyttäjä ovat erittäin tyytyväisiä tapaan, miten arkkitehtuurisesti arvokas 1800-luvun harvinainen venetsialaistyylinen rakennus muutettiin Helsingin yliopistomuseon käytöstä nykyaikaiseksi monitilatoimistoksi.
Kun yliopistomuseo päätti lähteä Valtioneuvoston vieressä sijaitsevasta Arppeanumista pois, Senaatti-kiinteistöjen piti löytää historialliselle rakennukselle uusi tarkoitus. Uusi käyttäjä löytyi kadun toiselta puolelta Valtioneuvostosta, jonka hallintoyksikön käyttöön tilat piti muuttaa historiaa kunnioittaen toimivaksi monitilatoimistoksi.
“Olen erittäin tyytyväinen uusiin tiloihin ja niiden toteutukseen. Onneksi uskalsimme ottaa rohkean askeleen. Kenelläkään ei ole enää omia työhuoneita eikä työpisteitä, mikä on lisännyt vuorovaikutusta ja työviihtyisyyttä”, kertoo valtioneuvoston hallintoyksikköä johtava Janne Kerkelä työpaikkansa toisessa kerroksessa Arppeanumissa.
Uudet tilat henkivät historiaa mutta toimivat samalla modernina monikäyttöisenä toimistona.
“Koko projekti sujui loistokkaasti”
“Pylon toimi urakoitsijana muutostöissä, joissa Arppeanumin käyttötarkoitus muutettiin yliopistomuseosta toimistotiloiksi. Tänne tehtiin vaativat akustoivat työt lattiaan ja kattoon sekä uusia rauhallisen työn tiloja avotoimistoon. Muutama uusi vessa piti rakentaa kuten myös turvaportit”, kertoo rakennuttajapäällikkö Selja Flink Senaatti-kiinteistöistä.
Suurin saleihin sijoitettiin irrallisia puhelin- ja neuvottelutiloja. Salien lautalattiat päällystettiin tasoitteella ja tekstiilipalamatolla. Kattoihin tehtiin alakattovyöhyke, joka päällystettiin puuvillaruiskutteella. Näin se saatiin muistuttamaan vanhaa rapattua kattopintaa. Sekä lattian että katon akustoivat ratkaisut on poistettavissa helposti, jos salien käyttötarkoitus myöhemmin muuttuu.
“Itse tiloihin ei koskettu, vaan kaikki tehtiin historiaa kunnioittaen. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan säästämään yliopistomuseon kalusteita, ja yksi huone jäi kokonaan museokäyttöön” Flink kertoo.
“Koko projekti sujui loistokkaasti. Pysyimme kustannusarvioissa ja aikataulussa, vaikka lisätöitä tuli aika paljon. Pylonin vastaavan työnjohtajan asenne oli kohdallaan ja hän piti työmaan hyvin näpeissään. Viestintä toimi hyvin”, Flink kiittelee.
“Tällaisella työmaalla ei mitenkään käy, että rakentaja tekisi omia ratkaisuja, vaan kaikki pitää sopia suunnittelijan ja rakennuttajan kanssa − ja näin tapahtui”, hän sanoo.
“Lisätöissä näkyi Pylon joustavuus. Kun piti tehdä nopeasti enemmän töitä, työmaalle otettiin lisää työmiehiä”, Flink kertoo. “Myös jälkihoito on sujunut hyvin”, hän lisää.
Edelfeltin suunnittelema arvorakennus
Snellmanninkatu 3:ssa sijaitseva nelikerroksinen Carl Albert Edelfeltin suunnittelema ja nykyisin suojeltu Arppeanum-rakennus valmistui vuonna 1869 Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kemian laboratoriota ja kokoelmia varten.
Venetsialaisvaikutteinen Arppeanum oli yksi ensimmäisiä nelikerroksisia rakennuksia Helsingissä ja sitä pidettiin aikoinaan pröystäilevänä ökyrakentamisena. Arppeanumin rakentaminen tuli maksamaan enemmän kuin samaan aikaan rakennettu Uspenskin katedraali.
Arppeanumin arkkitehtonisesti huomattavin tila on neljän kerroksen korkuinen pääportaikko, jonka portaat, porrastasanteet ja kaiteet on tehty valuraudasta ja teräksestä.
Arppeanumin käyttötarkoituksen muutoshankkeen rakennuttajakonsulttina on ollut A-Insinöörit ja tilaajana Senaatti-kiinteistöt.
Perustiedot
Kuvaus: Carl Albert Edelfeltin suunnittelema Arppeanum edustaa venetsialaistyylistä arkkitehtuuria. Arppeanumin arvokkaimpia tiloja ovat nelikerroksinen valurautainen porraskäytävä ja luentosali, jota käytetään edelleen mm. väitöstilaisuuksissa. Rakennuksen tilat korjattiin Yliopistomuseon käytöstä valtioneuvoston hallintoyksikön käyttöön toimistotiloiksi.
Rakennusvuosi: 1869
Aikataulu: 2015
