Työ- ja elinkeinoministeriön perusparannushanke on saavuttanut harjakorkeuden

Helsingin historiallisessa keskustassa Aleksanterinkadulla vietettiin työ-  ja elinkeinoministeriön perusparannushankkeen harjannostajaisia. Pylon toteuttaa vuosina 2016-18 kohteessa vaativan välipohja- ja sisäilmaremontin, suojeltua arvorakennusta kunnioittaen. Remontin ensimmäinen vaihe valmistui maaliskuussa 2017 ja toinen vaihe valmistuu aikataulun mukaisesti kesällä 2018. Hankkeen tilaaja, Senaatti-kiinteistöt, järjesti kohteen työntekijöille 23.1 perinteiset harjannostajaiset kiitokseksi hyvin edenneestä urakasta.

Työmaakierroksen yhteydessä tilojen tulevat käyttäjät aina ministeri Lindforsia ja ministeri Lintilää myöten pääsivät tutustumaan tuleviin työtiloihinsa. Juhlatilaisuudessa sekä Senaatti-kiinteistön toimitusjohtaja Jari Sarjo että tilaajan edustaja, valtioneuvoston hallintoyksikön kansliapäällikkö Janne Kerkelä kiittelivät hankkeen sujuvaa etenemistä. ”Kohde on rakennettu laadukkaasti ja sekä aikataulussa että budjetissa on pysytty, kuten aiemmissakin Pylon hankkeissa”, myhäili Kerkelä kokemuksia viitaten v. 2015 valmistuneeseen Arppeanumin toimitilaremonttiin. Ministeri Lintilä kertasi puheessaan remonttikokemuksiaan summaten kuinka rakentamisessa vaadittavaa käden osaamista ei tekoäly tule korvaamaan.

Osoitteessa Aleksanterinkatu 4-10 sijaitsevan Työ- ja elinkeinoministeriön rakennuksen vaiheikas historia ulottuu 1800-luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Rakennus muodostuu alun perin neljästä erillisestä porvaristalosta: v. 1812 valmistuneesta kauppias G. A. Sederholmin Aleksanterinkatu 6:n rakennuttamasta kolmikerroksisesta kivirakennuksesta, v. 1813 sen viereen valmistuneesta Weckmanin talosta, v. 1817 Aleksanterinkadun ja Helenankadun nurkkaan valmistuneesta kauppias Cadeniuksen talosta ja rahoitusvaikeuksien takia vasta v. 1826 Mariankadun puoleiseen nurkkakaan valmistuneesta C. L. Engelin piirtämästä kauppias Eric Borgströmin talosta.

Vuosien saatossa rakennuksissa on toiminut niin hotelli kuin maan ensimmäinen valtion perustama tyttökoulu. Rakennukset siirtyivät vähitellen 1900-luvun taitteessa valtion omistukseen. Aleksanterinkadun talot 6–10 yhdistettiin vuosina 1915–19. Muutostyöt suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen 1. arkkitehti Magnus Schjerfbeck. 1930-luvulla myös Aleksanterinkatu 4 yhtenäistettiin muihin rakennuksiin. Muutos suunniteltiin Rakennushallituksen suunnitteluosastolla, yliarkkitehtina oli Martti Välikangas. Viimeisin suurempi peruskorjaus rakennuksissa on tehty yli 20 vuotta sitten.

Yksi nykyisen peruskorjauksen päätavoitteista on sisäilman hyvän laadun varmistaminen. Tämän takia hanke toteutetaan kokonaisuudessaan puhtausluokka P1:n mukaisesti.

Lisätietoja hankkeen toteutuksesta:
Esa Tammio, projektipäällikkö, Pylon Rakennus Oy, puh. 0500 482 247
Tom Höglund, LVI-toimialapäällikkö, Pylon Talotekniikka Oy, puh. 050 352 1183

 

Share on FacebookShare on LinkedIn
» Jätä tarjouspyyntö!