Munkkiniemen kirkko on palvellut helsinkiläisiä yli 70 vuoden ajan. Nyt 1950-luvulla valmistuneen rakennuksen ansaitsema peruskorjaus alkaa valmistua ja Munkkiniemen seurakunta pääsee muuttamaan uudistettuihin tiloihin syksyn koittaessa. Pylon on toteuttanut peruskorjausta kesäkuusta 2025 lähtien vanhoja pintoja kunnioittaen.
”Pylon on vuosien aikana erikoistunut vanhoihin ja historiallisiin rakennuksiin, ja tämän myötä meille on syntynyt vankka kokemus vaativan korjausrakentamisen saralla”, kertoo Pylonin työmaainsinööri Joona Raatikainen.
Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöosasto toimii hankkeen tilaajana. Kohteesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2024, ja korjauksessa noudatetaan alkuperäisiä rakennustapoja. Vuonna 1954 valmistunut kirkko ja seurakuntatalo on arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelema, ja se on peruskorjattu aiemmin vuonna 1998. Peruskorjauksen valmistuttua seurakuntatalosta tulee Munkkiniemen seurakunnan pääkirkko.
Teknisellä peruskorjauksella nykyaikaiset tilat historialliseen rakennukseen
Nyt tehtävä työ on pääosin tekninen peruskorjaus. Toimenpiteet kohdistuvat kellaritilojen lattiarakenteiden uusimiseen, kellarin maanvastaisten ulkoseinien vedeneristämiseen, haitta-aineiden poistamiseen, välipohjien tiivistyskorjaukseen, ulkoalueiden kunnostamiseen sekä LVISA-järjestelmien peruskorjaukseen. Kiinteistön lämmitysjärjestelmä muuttuu kaukolämmöstä maalämpöön ja esteettömyyttä parannetaan rakentamalla uusi hissi. Toiminnallisuutta parannetaan lisäämällä henkilöstö-, kokoontumis- ja neuvottelutiloja.
Kiinteistö koostuu kirkko-osasta ja asunto-osasta. Asunto-osan ylimpään kerrokseen tehdään kolmelle vuokrahuoneistolle täydellinen peruskorjaus. Kirkkosalissa parannetaan AV-tekniikkaa vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen ja mahdollisimman huomaamattomasti.
” Erityistä haastetta on tuonut, kun nykypäivän talotekniikka on mahdutettu vanhoihin ahtaisiin tiloihin”, kertoo Raatikainen.
Myös työmaan naapurusto on huomioitu
Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo sijaitsee vilkkaalla paikalla – ympäristössä on runsaasti asuinkiinteistöjä sekä naapurissa toinen työmaa. Lisäksi asuinkiinteistöille johtavat tiet ovat kapeita. Pylonille on tärkeää huomioida myös rakennustyömaan ympäristö ja alueella asuvat ihmiset urakan aikana.
” Työmaan pienen tontin takia olemme vuokranneet katualueita työmaakäyttöön sekä kiinnittäneet erityistä huomiota naapureihin ja viereiseen työmaahan, jotta kaikilla on tilaa toimia ja liikkua turvallisesti alueella”, Raatikainen painottaa.
Suomen kirkkorakennukset odottavat peruskorjausta
Suomessa on noin 1 500 evankelis-luterilaista kirkkorakennusta, joista suuri osa on rakennettu sotien jälkeisenä rakennuskautena 1950–1970-luvuilla. Nämä rakennukset ovat nyt iässä, jossa peruskorjaukset ovat ajankohtaisia.
Kirkkorakennukset ovat teknisesti vaativia korjauskohteita. Korkeat ja laajat tilat, monimutkaiset kattorakenteet sekä arvokkaat sisustusdetaljit – kuten alttaritaulut, urut ja puuveistokset – asettavat erityisvaatimuksia korjaustyölle. Historiallisesti arvokkaissa ja suojelluissa kohteissa Museovirasto tai kaupunginmuseo osallistuu suunnitteluun, ja alkuperäisten materiaalien sekä rakennustapojen säilyttäminen on keskeinen vaatimus.
Kirkkojen peruskorjaus edellyttää tekijältä erityisosaamista: kykyä yhdistää moderni rakennustekniikka vanhan rakennuskannan erityispiirteisiin. Onnistunut peruskorjaus pidentää rakennuksen käyttöikää vuosikymmenillä ja turvaa sen kulttuurihistoriallisen arvon tuleville sukupolville.
Munkkiniemen kirkon hanke onkin hyvä esimerkki Pylonin ydinosaamisesta – historiallisesti arvokkaiden kohteiden vaativasta peruskorjauksesta, jossa rakennuksen alkuperäinen henki säilytetään samalla kun tekniset järjestelmät uudistetaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.
