Johtaako visuaalinen tietomallinnus korjausrakentamisen toimintamallien muutokseen?

|

Rakennusalan digitaalisuudesta puhutaan paljon, mutta varsinainen disruptio – uuden innovaation mukanaan tuoma vakiintuneiden toimintamallien muutos – antaa odottaa vielä itseään. Visuaalinen tietomallinnus työkaluna korjausrakentamisen lähtötietojen kartoittamisessa on kuitenkin lähellä lopullista läpimurtoa. Teknologian kehitys mahdollistaa visuaalisen tietomallinnuksen toteuttamisen entistä ketterämmin ja sen tuomat hyödyt hankkeiden kokokaistalouteen ollaan ymmärtämässä yhä laajemmin. Aalto-yliopiston Vesa Vihanninjoen mukaan, paitsi teknisenä apuvälineenä, tietomallintaminen tulisi nähdä myös mahdollisuutena muuttaa työ- ja toimintakulttuuria korjausrakentamishankkeissa, sekä laajemmin oleellisena osana suomalaisen rakentamisen yhteiskunnallista kontekstia lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan näkökulmasta.

Inventointimallit ovat alihyödynnetty resurssi

Vesa Vihanninjoki selvitti rakennustekniikan kandityössään, mikä on visuaalisten inventointimallien merkitys korjausrakentamishankkeissa nykyhetkellä ja miten alan asiantuntijat ja muut keskeiset toimijat ennakoivat tilanteen kehittyvän lähitulevaisuudessa. Korjausrakentamisessa yksi yleisimmistä yllätysten lähteistä on korjattavan kohteen olemassa olevat rakenteet, joista ei oletusarvoisesti ole saatavilla luotettavaa ja kattavaa tietoa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi korjausrakentamisen piirissä on viime vuosina yhä enenevässä määrin ryhdytty hyödyntämään erilaisia digitaalisia inventointimalleja, joihin kootaan visuaalisesti havainnolliseen muotoon keskeisiä lähtötietoja korjauskohteesta hyödyntäen useita eri tietolähteitä.

Pylon on hyödyntänyt tietomallinusta mm. Erottaja2 peruskorjauksessa.

Integroinnin projekteihin oltava tarkoituksenmukaista

Vihanninjoen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan trendi on selvä: korjausrakentamiskohteiden tietomallintaminen erityisesti vaativissa kohteissa tulee yleistymään. Tietomallinnuksen lisääntyvän hyödyntämisen nähdään vaikuttavan myös alan työ- ja toimintatapoihin yhteistoiminnallisuuden lisääntyessä. Tutkimuksen mukaan ala näki kuitenkin haasteena, miten malleista saadaan pelkän irrallisen työkalun sijaan aidosti toiminnallinen osa korjausrakentamista. Yksi toimintamalli ei sovi kaikille, vaan pitää arvioida hankekohtaisesti, milloin resursseja kannattaa kohdentaa tietomallinnukseen.  

Pylon auttoi tutkimustyössä

Vesa Vihanninjoen tutkimus toteutettiin yhteistyössä tietomallinnusta omassa korjausrakentamisen toimintamallissaan painottavan Pylon-konsernin kanssa. Pylon Rakennuksen toimitusjohtaja Jari Toivo ja tekninen johtaja Esa Tammio sekä Pylon Talotekniikan toimitusjohtaja Vesa Rajala saavat kiitosta: ”Pylonin johto avusti oleellisesti haastattelututkimuksen toteutuksessa. Heidän panoksensa liittyi tutkimuskysymysten hiomiseen, haastateltavien motivointiin ja yhteistyön mahdollistamiseen. Pääsin myös mukaan luottamuksellisiin hankepalavereihin, joihin osallistuminen mahdollisti syvemmän ymmärryksen synnyn tietomallintamisen käytännöistä. Lisäksi sain Pylonin avulla hyviä haastattelukontakteja.”

Vihanninjoen tutkimuksen mukaan visuaalinen tietomallinnus koettiin korjausrakentamisalalla hyödyllisenä jo nyt, ja erityisesti päättävässä asemassa olevat toimijat alkavat ymmärtää tietomallintamisen mahdollistaman lisäpotentiaalin. Yleisesti mallinnusta ei nykytilassa kuitenkaan osata vielä hyödyntää riittävästi: tietomallinnus toimii hankkeissa monesti irrallisena osana muusta rakentamisesta ja rakentamisen suunnittelusta, eivätkä mallit kovinkaan usein ole läsnä varsinaisissa päätöksentekotilanteissa. Tietomallinnuksen hyödyntämistä nykytilassa rajoittaa osin osaamisen puute, mutta myös rakennusalan työ- ja toimintakulttuuri. Haastatellut näkivät kuitenkin mallinnusteknologian ja erityisesti käyttöliittymien kehittymisen, osaajien määrän kasvamisen ja toimintamallien muutoksen lisäävän mallinnuksen hyödyntämistä merkittävästi seuraavan 5-10 vuoden aikana.


Tohtori Vesa Vihanninjoki on valmistunut vuonna 2021 Helsingin yliopistolta väitöskirja-aiheenaan urbaanien ympäristöjen estetiikka. Pylon-yhteistyön kautta syntynyt tietomallinnusta käsittelevä tutkimus on osa rakennustekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävää koulutusta Aalto-yliopistossa.

Visualisoinnin välineestä rakentamisen työkaluksi

Tutkimuksessa haastatellut painottivat myös tietomallin joustavuuden ja täydennettävyyden tärkeyttä. Tämä pitäisi ottaa kunnolla huomioon alusta lähtien, jotta tietomalli todella palvelisi korjaushanketta sen eri vaiheissa. Keskeisin tähän liittyvä haaste on haastattelujen perusteella se, että malli pitäisi pystyä päivittämään purkutöiden jälkeen. Tutkimuksen mukaan mallintamisen integrointi kiinteäksi osaksi hankkeita parantaa huomattavasti mallista saatavia hyötyjä. Vihanninjoki toteaa, että keskeistä tässä kokonaisuudessa on yhtäältä se, kuinka hyvin apuvälineet saadaan integroitua osaksi vallitsevia käytänteitä ja toimintamalleja, sekä toisaalta se, kuinka laaja-alaisesti kyseiset apuvälineet voivat muokata näitä käytänteitä ja toimintamalleja aiempaa toimivampaan ja tarkoituksenmukaisempaan suuntaan.

Lisätietoja:

Tutkimus on kokonaisuudessaan vapaasti saatavilla osoitteessa: https://www.researchgate.net/project/Inventointimallit-korjausrakentamisessa-nyt-ja-tulevaisuudessa

LinkedInFacebook